Ei tehdä enempää velkaa lapsillemme – mistä siis leikataan?

Julkaistu 10.10.2018

Hellekesän kuivuus ja monin paikoin uimakelvottomat vesistöt palauttivat ympäristön tilan keskusteluun. On huomattu, kuinka oleellinen rooli ympäristöllä, luonnolla, monimuotoisuudella on meidän hyvinvointiimme. Huoli ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksesta meidän sekä lastemme elämään kasvaa. On siis aika huolehtia terveydestämme ja tulevaisuudestamme. On aika vaatia toimia. Julkisen talouden kestävyysvaje, valtionvelka – abstraktit, meidän arjellemme kaukaiset asiat, jotka eivät edes monenkaan elämään vaikuta, nostetaan edelleen (kuten aina ennen vaaleja tai talousarviokierroksia tapana on) keskusteluun. Kehysriihet ja budjetit laaditaan lyhytnäköisesti eurovelka edellä. Hoetaan, kuinka lapsille ei saa jättää epämääräistä eurovelkaa, mutta miten heille voidaan jättää näin massiivinen ilmastovelka korkoineen, joka todellistuu meilläkin nopeammin kuin uskommekaan. Ilmastovelka, ilmaston muutoksen torjuntaan tarvittavien toimenpiteiden riittämättömyys onkin sivuutettu. Hiilinielujen merkitystä ei oteta vakavasti, vaan suunnitellaan arvokkaiden metsiemme kippaamista sellukattiloihin tulevien vuosikymmenien aikana. Soita turmellaan turveteollisuuden käyttöön. Lentoliikennettä tuetaan. Vanhoja tapoja ja taustavaikuttajien tarpeita ei onnistuta vieläkään kyseenalaistamaan, niistä pidetään kiinni ilmaston kustannuksella.Ilmastonmuutoksen torjuntatyö vanhojen ja suurimpien poliittisten puolueiden suunnalta ei siis vaikuta olevan tarpeeksi tarmokasta ja vakavaa. Tavoitteiden pitäisi olla kunnianhimoiset ja toimet tavoitteiden saavuttamiseksi pitäisi asettaa realistisesti niin, että tavoitteet saavutetaan. Pitäisi olla selkeä, tietoon pohjautuva tiekartta ja tahtoa sen toimeenpanemiseen. Vapaaehtoiset tankkausmaksut tai pelkkä kuluttajakäyttäytymisen muutos eivät asiaa ratkaise. Jopa markkinatkin pyytävät ilmastoregulaatiota päättäjiltämme. Saavutetuista eduista voidaan tinkiä ja eri poliittisten ryhmien pitäisikin esittää uudenlaisia leikkauslistoja. Miten leikataan päästöjä? Miten leikataan vanhoja rakenteita ja tehdään tilaa uusille?On nurinkurista, että valtionjohto puhuu ilmastosta saamatta aikaan edes massiivisten fossiilisten polttoaineiden tukien karsimista. Voidaanko edes nämä lopettaa? Kun oikeastaan meillä olisi jo pikemminkin kiire tehdä ekologisia investointeja joilla rakennetaan fossiilivapaata yhteiskuntaa. Ilmastoinvestoinnit ovat tulevaisuuden kannalta tärkeimpiä turvallisuus- ja terveysinvestointeja. Niitä ei voida venyttää sillä aika loppuu käytännössä kesken. Ilmastonmuutos tulisi nostaa aidosti budjetteihin ja toimenpideohjelmiin kaikilla hallinnon aloilla ja kaikilla päätöksenteon tasoilla. Meidän aikuisten velvollisuus on tehdä yhteistyössä kunnista, maakunnista ja koko maasta hiilineutraali; ekologisesti kestävä hyvinvointiyhteiskunta.

Lukusuositukset: http://bios.fi/uutiskirje-09-2018/ (uutiskirje) http://bios.fi/suomen-ilmastopolitiikka-kriisissa/ (Suomen ilmastopolitiikka kriisissä)

Jokaiselle lapselle yhdenvertainen oikeus osallistua varhaiskasvatukseen

12.9.2018

Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä on selkeästi pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Tutkimusten mukaan varhaiskasvatukseen osallistuminen hyödyttäisi erityisesti vähemmän koulutetusta perhetaustasta tulevia lapsia. Subjektiivisen oikeuden rajaus on vaikeuttanut arkea ja valtakunnallisesti pienentänyt lasten varhaiskasvatukseen osallistumista, ja siksi rajaus pitää perua. Ylöjärven vasemmistoliiton valtuustoryhmä teki keväällä aiheesta valtuustoaloitteen, ja me vihreät olemme yhä asiassa vahvana tukena.

Varhaiskasvatusoikeuden rajausta perustellaan usein erilaisilla myyteillä ja ideologisilla syillä, jolloin tulee vaikutelma, että keskustelijat eivät edes puhu samasta aiheesta. Aiheen ympärille on luotu mielikuva, että rajauksella jotenkin saavuttaisiin parempaa päivähoitoa (ts. että lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen olisi pois varhaiskasvatuksen laadusta), mikä on täysin väärä luulo. Toisaalta mielikuvissa varhaiskasvatusoikeus on näyttäytynyt kotihoito vs. päivähoito –kiistana, jolloin ihmiset pikemminkin puolustelevat omia valintojaan. Monella rajausta puoltavalla tuskin edes on ajantasaista tietoa siitä, mitä varhaiskasvatus todellisuudessa on. Suosittelenkin lämpimästi tutustumaan asiaan.

Päivähoito-oikeus ei tarkoita päivähoitopakkoa, vaan sitä että vanhemmat voisivat itse arvioida oman lapsensa ja perheensä tarpeen varhaiskasvatuspalveluiden käyttäjänä. Päätösvalta ja vastuu olisi perheillä. On virheellinen mielikuva myös olettaa että päiväkodit ovat täynnä, koska liian monet lapset tuodaan varhaiskasvatuksen piiriin. Ei. Päiväkotimme ovat täynnä sen vuoksi, että meillä asuu paljon lapsia, jolloin voisi olettaa, että lapsiperheiden käyttämiin palveluihinkin haluttaisiin panostaa. Laadukas varhaiskasvatus vaatii riittävästi aikaa ja läsnäoloa. Se tukee lapsen kehitystä ja oppimista leikkien ja pedagogisten monipuolisten toimintojen avulla.

Osallistuminen varhaiskasvatukseen on tärkeää sen vuoksi, että monet kansainväliset tutkimukset osoittavat, että juuri laadukas varhaiskasvatus on lapsen kehityksen kannalta erittäin tuloksellista. Koulujemme hyvät oppimistulokset ovat paljolti mahdollisia hyvän varhaiskasvatusjärjestelmämme ansiosta. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus ei myöskään tuo suuria säästöjä. Rajaus ja tarveperustan arviointi lisäävät hallintoa ja byrokratiaa. Vaarana on, että subjektiivisen oikeuden rajaaminen lisää kustannuksia myöhemmin erityis- ja tukipalvelujen tarpeen kasvun vuoksi. Kuluja syntyy myös syrjäytymisestä ja eriarvoistumisesta.Tosiasiassa ja viimeiseksi asiassa on kuitenkin arvoista, jotka ohjaavat, mihin rahaa käytetään. Ovatko päättäjämme valmiita ja kiinnostuneita satsaamaan hyvällä talouspohjalla olevassa kaupungissa resursseja lapsiin ja nuoriin?

Nykymallissa perhevapaat jakautuvat epätasaisesti

(Julkaistu Ylöjärven Uutisissa 8.8.2018)

Menneisyyttä romantisoivat arvokonservatiivit ovat huolissaan syntyvyyden laskusta ristiriitaisesti samaan aikaan kun konkreettiset toimenpiteet perheiden – äitien, isien ja lasten – tukemiseksi sekä työn ja perhe-elämän yhdistämisen helpottamiseksi näyttäytyvät heille yhä uhkana.

Kotiäitiyttä tai –isyyttä ei tule tietenkään kieltää, se olkoon jatkossakin mahdollista valita, mutta on selvää, että yhteiskunnan (ja työnantajien) rahoittamaa perhevapaamallia pitää uudistaa tasa-arvoisemmaksi ja reilummaksi. Suomessa pienten lasten kotihoito on yli 90-prosenttisesti äitien vastuulla. Tämän seuraus nähdään ensinnäkin naisten ura- ja palkkakehityksessä. Pitkät perhevapaat heikentävät lisäksi naisten eläkekertymää (nykyisinkin kaikkein köyhimmistä eläkeläisistä valtaosa on naisia).

Lisääntymisikäinen nainen osaamisestaan ja pätevyydestään huolimatta nähdään myös rekrytoinnissa riskinä. Vaikka syrjintä onkin kiellettyä, sitä tapahtuu tältä osin jatkuvasti. Työmarkkinat eivät myöskään ole nollasummapeliä, jossa työpaikkojen määrä olisi tietty sementoitu luku. Naistenkin työllistyminen lisää tuottavuutta, joka puolestaan lisää työpaikkoja jne.Toiseksi perhe-elämän vastuun epätasainen jakautuminen vaikuttaa myös isien asemaan tasavertaisena vanhempana. Lisäksi isien ei edelleenkään ole yhtä helppoa jäädä hoitovapaalle halutessaan, sillä vielä tänä päivänä kaikkien työnantajien asenteet eivät tätä tue. Jos halutaan isien pitävän enemmän perhevapaita, pitää isille kiintiöityä osuutta lisätä.

Perheet tietävät toki parhaiten miten hoitokuvionsa järjestävät. Mutta pitää nähdä, kuinka huonosti nykyiset rakenteet ja mallit edesauttavat erilaisia yksilöllisiä valintoja. Kuinka tietoisia vanhemmat ovat päätöksensä vaikutuksesta niin äidin ura-, ansio- ja eläkekehitykseen kuin isän rooliin perhe-elämän keskiössä? Kuinka monessa perheessä olisikaan halua jakaa perhevapaat tasaisemmin, mutta yhteiskunnan rakenteet ja esimerkiksi työnantajien asenteet ovat tämän tiellä?

Me Vihreät haluamme parantaa naisten asema työelämässä ja vahvistaa isien roolia kotona perhe-elämässä. Asenteet muuttuvat hitaasti, jos mitään tasa-arvoa lisääviä toimenpiteitä ei ikinä tehdä vaan päätetään vain katsella ja odotella. Nykyisen hallituksen perhevapaauudistus tyssäsi ja toiveet saada perhevapaisiin joustoa jäävät seuraavan hallituksen tehtäviksi. Kiintiöidyn vapaan lisäksi myös pienten lasten vanhempien osa-aikatyötä pitäisi helpottaa. Myös sateenkaariperheet ja muut harvinaisemmat perhemuodot pitäisi ottaa perhevapaamallissa paremmin huomioon.

Onkin hyvä tehdä selväksi, miten eri puolueet näkevät ja arvottavat työelämän tasa-arvon, naisten työmarkkina-aseman parantamisen ja lasten yhdenvertaisuuden; sekä mitkä puolueet ovat valmiita toimimaan ja katsomaan eteenpäin. Tasa-arvoa ei juhlapuheista tai hallitusohjelman kirjauksista huolimatta ole saavutettu, vaan tarvitsemme konkreettisia tekoja, joilla uudistetaan vanhoja rakenteita ja tuetaan nykypäivän perheitä paremmin.

Jenni Kiiskinen – vihreä nainen Pirkanmaalta

Jenni Kiiskinen on 37-vuotias filosofian maisteri ja kahden alle kouluikäisen lapsen äiti Ylöjärveltä. Työkseen hän opettaa englantia, ranskaa sekä yrittäjyyskasvatusta Ylöjärven lukiossa koulutuskeskus Valossa.

Jenni on koulutuksen asiantuntija ja työssään hän on perehtynyt myös kansainvälisyys- ja yrittäjyyskasvatuksen ja tiimioppimisen mallin kehittämisen saralla. Jenni tekee myös osuuskuntayrittäjänä koulutukseen liittyviä työpaja- ja esitelmäkeikkoja.

Jenni on Ylöjärven kaupunginvaltuuston jäsen, ja oman valtuustoryhmänsä puheenjohtajana päässyt vaikuttamaan kasvavan kaupungin kestävään ja vastuullisen kehittämiseen. Jenni toimii myös Pirkanmaan vihreiden hallituksessa.

Jenni on ahkera vihreä paikallistoimija, joka haluaa vaikuttaa kestävän ja inhimillisen tulevaisuuden tekemiseen. Yhteistyössä Jennin kantavia arvoja ovat avoimuus, läpinäkyvyys ja eri näkökulmia huomioiva dialogi. Jenni on toivottu yhteistyökumppani yhteisten asioiden edistämisessä ja vaikuttaa päätöksiin päättäväisellä, mutta ystävällisellä asenteella kaikissa tilanteissa.

Vihreä politiikka tarkoittaa Jennille ihmisten yhdenvertaisuutta, kohtuutta ja rehtiä vastuuta omista jalan- ja kädenjäljistään, ymmärrystä koko ekosysteemin ainutlaatuisuudesta ja sen vaalimisesta, tietoon ja tutkimukseen nojaavaa päätöksentekoa ja katseen suuntaamista tulevaan enemmän kuin menneeseen.

Vihreä politiikka tarkoittaa Jennille ihmisten yhdenvertaisuutta, kohtuutta ja rehtiä vastuuta omista jalan- ja kädenjäljistään, ymmärrystä koko ekosysteemin ainutlaatuisuudesta ja sen vaalimisesta, tietoon ja tutkimukseen nojaavaa päätöksentekoa ja katseen suuntaamista tulevaan enemmän kuin menneeseen. 

Vaaliteemoistaan Jenni haluaa korostaa laadukasta ja yhdenvertaista koulutusta ja varhaiskasvatusta. Koulutusjärjestelmämme ja sen menestyksen vankka perusta on hyvässä varhaiskasvatuksessa ja kaikki saavuttavassa peruskoulussa. Jenni on ehdolla eduskuntaan, koska hän kantaa erityistä huolta koulutuksen heikennyksistä ja korostaa, että koulutukseen satsaaminen sekä eriarvoistumista ehkäisevä koulutuksen kehittäminen täytyy olla yksi seuraavan hallituksen tärkeimpiä investointikohteita. Koko koulutuspolku varhaiskasvatuksesta peruskouluun, toiselle asteelle ja korkea-asteelle tulee nostaa arvoon myös käytännön politiikassa.

Jennille politiikassa eteenpäin ajavia aiheita on myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen työskentely. Vihreänä feministinä hän ei tule tinkimään yhteiskunnan rakenteiden uudistuksesta kohti kaikkien tasa-arvoa. Mm. Perhevapaamallin uudistaminen ei voi enää odottaa. Jenni haluaakin muistuttaa, että vain syrjinnästä vapaa yhteiskunta hyödyttää kaikkia, ja vain sitä kohti voimme edetä. 

Jennin mukaan on ilmiselvää, että nimenomaan juuri nyt tarvitaan vihreitä tekoja käytännön tasolla niin kunnallisella, maakunnallisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.

Haluaisitko mukaan Jennin eduskuntavaalikampanjan tukiryhmään? Tervetuloa mukaan upeaan tiimiin tekemään voitokasta kampanjaa! Kaikenlainen osaaminen ja apu – pieni ja suuri – on tervetullutta. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä kampanjapäällikköön Kaisaan laittamalla viestiä Jennin sivuille facebook.com/jennikiiskinenvihr

instagram.com/jennikiiskinen_vihr/  https://twitter.com/kiiskisjenni

#jennikiiskinen2019 #vihreäävaloa #eduskuntavaalit2019

Kuka olen?

Olen Pirkanmaalainen Vihreä poliitikko – ehdolla eduskuntavaaleissa 2019 #jennikiiskinen2019#vihreäävaloa

Olen kahden pienen lapsen äiti, 37-v. Syntyjäni Pirkkalasta, nyt asun Ylöjärvellä. Työkseni opetan tällä hetkellä englantia ja yrittäjyyskasvatusta Ylöjärven lukiossa, jossa olen ollut ranskan ja englannin lehtorin virassa vuodesta 2007 lähtien. Poliittiset luottamus- ja järjestötehtäväni:

• Ylöjärven kaupunginvaltuutettu
• Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja, kehittämistoimikunnan jäsen
• Ylöjärven kaupunginhallituksen varajäsen
• Ylöjärven vihreiden kunnallisjärjestön hallituksen jäsen
• Pirkanmaan vihreiden hallituksen jäsen
• Voit tukea eduskuntavaalikampanjaani lahjoituksella: https://lahjoita.vihreat.fi/jenni-kiiskinen

Good company in a journey makes the way seem shorter. — Izaak Walton

•