Vaikuttamisen rakenteita voi tuulettaa

Maanantaina 25.10.2021 Kaupunginhallitus kokoontui. Tässä mietteitäni.

Ihan alkuun sananen taloudesta. Esityslistalla eniten keskustelua etukäteen on herättänyt Talousarvio vuodelle 2022. Siihen liittyvistä erittäin valitettavista punakynämerkinnöistä ja tiettyjen palvelulisäysten yliviivaamisesta kirjoitin aiemminkin. Talousarviopykälä on nähtävissä täällä.

Me vihreät siis olemme keskustelleet siitä, että erityisopettajien uudet vakanssit tulee perustaa ns. alkuperäisen valmistellun esityksen mukaisesti. Lisäksi avustusten korotukset nuorisojärjestöille ja kulttuurijärjestöille tulee toteuttaa jo nyt. Uusi kouluyhteisöohjaaja on myös tarpeellinen lisäys nuorten hyvinvoinnin tueksi kouluille.

Mapston osalta kiinnitin huomiota Leija-puiston kaavaan ja tarpeelliseen kulttuuritaloon alueelle. Kulttuuritalo ei ole mainintana Mapstossa (sen pitäisi siellä olla), mutta Leija-puiston kaavaan varaus kulttuuritalolle on jätettävä ja talon suunnittelun tulisi käynnistyä Mapsto-kaudella.

Suojastenlahden luontoarvoja kunnioittava kehittäminen vain virkistysalueeksi sekä Laadun metsän säästäminen asuntokaavoitukselta ovat myös esityksissämme.

Tiivistys:

• Erityisopettajia
• Parempaa avustusta kulttuurijärjestöille ja nuorisojärjestöille (joiden avustukset esim. liikuntajärjestöihin verrattuna huomattavasti pienempiä)
• Kouluyhteisöohjaaja
• Suojastenlahden ja Laadun metsän säästäminen rakentamiselta
• Kulttuuritalo ja laaja viheralue Leija-puistoon

Toinen kuohuttanut asia on yritysvaikutusten arviointiryhmän kehittämistä koskeva pykälä. Asiasta tehdään kohua siksi, että päätös aiheutti ilmiselvän arvovaltakolauksen. Se on toki valitettavaa, mutta erilaiset tunteet kuuluvat politiikkaan(kin).

Äänestin itse tämän arviointiryhmän lakkauttamisen puolesta.

En siksi, että en haluaisi vaikutustenarviointia tehtävän, vaan siksi, että sitä pitää tehdä tasokkaasti ja tehokkaasti.

Tähän mennessä päättäjänä en ole nähnyt koskaan YVA-ryhmän päätöksiä, tuotoksia, muistioita, en tiedä mistä asioista ryhmä on puhunut tai minkälaista kantaa on otettu. Vaikutelmani on, että vaikustenarviointi on ollut erittäin tehotonta ja siksi onkin ongelmallista, jos ainoastaan jokin tietynlainen perinnerakenne nähdään yrittäjämyönteisyytenä.

Todellinen yrittäjämyönteisyys tai yritysvaikutusten arviointi ei synny näennäisvaikuttamisen mahdollisuudesta.

Mikään muukaan yhteisöllisyyttä tai vaikuttamista lisäävä toiminta ei ole näennäispuuhaa. Todellinen vaikuttavuus syntyy aidosta kiinnostuksesta puolin ja toisin, keskusteluyhteydestä eri toimijoiden välillä, aktiivisesta yhteydenpidosta ja ennakoinnista.

On mielestäni surullista, jos tiettyjen henkilöiden tai eturyhmien edustajien muodostama keskinäisten toistensa selkään taputtelijoiden porukka olisi juuri se ainoa oikea tapa tuottaa yritysvaikutustenarviointia. Avoimuus kärsii, uskottavuus kärsii, vaikuttavuus kärsii. Riski on enemmänkin, että vaikuttaminen kapenee, jos se on vain pienen piirin pöydän ympärillä harvakseltaan tapahtuvaa jutustelua.

Kaupunginhallituksessakin kaikki näkivät yritysvaikutusten arvioinnin tärkeänä. Mielipiteet siitä millaisin rakentein sitä on paras tuottaa vain vaihtelivat. Toivon, että keskustelu keinoista jatkuu Ylöjärven Yrityspalvelun sisäisenä ja YVA ohjaaminen tulevaisuudessa on yhä vahvasti Yrityspalvelun toiminnan keskiössä.

Miten yrittäjä sitten pystyy vaikuttamaan päätöksentekoon, jos kokee ettei hänen näkökulmaansa kuulla? – Olemalla yhteydessä päättäjiin ja viranhaltijoihin, nostamalla näkökulmia avoimesti tietoomme.

Itse toivoisin erityisesti moniäänisyyttä: eri toimialojen ja erilaisten yrittäjien viestin nousemista kaikkien päättäjien korviin.

Ollaan yhdeydessä!

Talousarvion valmistelua vuodelle 2022 – olemmeko kiinni kasvussa?

Syksy on edennyt kaupunginhallituksessa pitkälti tietenkin talousarvion valmistelun kanssa. Nyt on ensimmäisen kaupunginhallituksen talousarviokokouksen aika (25.10.2021) ja esityslistalla on mm. TA2022 sekä Mapston päivitys. Valtuuston talousarviokokous pidetään 8.11.

Kuten monen kunnan, myös Ylöjärven taloustilanne on mutkikas. Mitään suurta hätää ei ole, mutta menokasvu on reipasta – erityisesti tulkintani mukaan perusturvan osalta.

On haastavaa, jos samaan aikaan pitää jakaa niukkuutta osastoille, kehittää ennaltaehkäiseviä hyvinvointipalveluita ja hoitaa kaikki lakisääteiset palvelut sekä tavoitella merkittävää kasvua. Sen vuoksi pieni alijäämä on hyväksyttävissä.

Raami, jonka KH antoi aiemmin syksyllä olikin jo lähtökohtaisesti miinuksella. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Pitkällä aikavälillä tasapainon saavuttamisen edellytykset ovat kaupungin kasvussa. Siihen taas tarvitaan hyvinvointi- ja koulutuspalveluita sekä strategisesti perusteltuja, hyödyttäviä investointeja ja houkuttelevan avoimen kaupungin maine.

Osastojen esityksistä on karsittu kaikki mitä karsittavissa on, ja jopa sellaisia erittäin tarpeellisia palveluiden tarpeita jää nyt uupumaan, jotka ovat joka tapauksessa edessä ensi vuonna. Tarkastelen tässä erityisesti käyttötalousesityksiä.

Yksi tällainen erittäin perusteltu tarve olisi perusopetuksen ja lukion erityisopetuksen vakanssit. Sivistysosaston esityksessä oli kaksi erityisopettajan vakanssia perusopetukseen (50 000 e) ja yksi vakanssi lukion erityisopetukseen (22 000 e) 1.8.2022 alkaen. Nämä on nyt KH:lle annettavasta esityksestä valitettavasti pyyhitty yli.

Erityisopetuksen resurssien on välttämätöntä kasvaa oppilasmäärän kasvaessa. Viime vuonna ei perustettu yhtäkään erkkavirkaa. Kuitenkin erityisen tuen tarpeet kasvavat ja oppivelvollisuus on laajentunut toiselle asteelle. Aiemmissa auditointiraporteissakin erityisopettamisen kehittämisen tarve on tunnustettu.

Tästä syystä aion kokouksessa esittää, että nämä nyt poispyyhityt erityisopetuksen vakanssit lisätään talousarvioon.

Tuntikehys kouluilla pysyy esityksessä samana, vaikka oppilasmäärä on kasvussa. Tämä on jo tietynlaista säästöä. Syntyvyyden lasku ei näy vielä koululaisten lukumäärässä.

Erityisopettajien lisäksi aion esittää, että nyt hyvinvointilautakunnan määrärahoista ylivedetyt kulttuuri- ja nuorisojärjestöjen avustusten korotuksen toteutetaan. Summina nämä ovat esityksessä 7000 e ja 8000 e.

Ryhmämme on myös keskustellut kouluyhteisöohjaajien palkkaamisesta, ja tämäkin tarve tulee nousemaan talousarviokokouksessa. Kouluyhteisöohjaajista on kaupungissa hyviä kokemuksia, ja tämä resurssi tulisi ulottaa kaikille yläkouluille. Uuden kouluyhteisöohjaajan palkkaaminen (35 000 e) parantaisi myös alueellista tasa-arvoa.

Kasvua tavoitteleva kaupunki ei säästä koulutuksesta!

• 

Valtuustoaloite anonyymiin rekrytointiin siirtymisestä

Nimetön eli anonyymi rekrytointi tarkoittaa työntekijän työhönotto, jossa työhakemuksista poistetaan näkyvistä hakijan tunnistetiedot, kuten nimi, ikä, sukupuoli, äidinkieli ja kuva. Menetelmän tarkoituksena on perustaa haastattelukutsupäätökset puhtaasti hakijan osaamiseen ja kyvykkyyteen ilman, että ennakkokäsitykset demografisista tiedoista vaikuttavat rekrytoijan mielikuvaan hakijasta.

Anonyymi rekrytointi yleistyy Suomessa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Anonyymin rekrytoinnin kokeiluja on ollut ainakin Espoon, Helsingin, Vaasan ja Vantaan kaupungeissa. Näiden nimettömästä rekrytoinnista saatujen kokemusten mukaan identifioivia tekijöitä kuten hakijan nimeä, ikää, sukupuolta ja muuta sellaista ei tarvitse tietää, kun valitaan ihmisiä työhaastatteluun.

Anonyymillä rekrytointiprosessilla on useita selkeitä ja painavia etuja:

1. Tasa-arvon sekä rekrytoinnin läpinäkyvyyden lisääminen ja syrjinnän vähentäminen. Työmarkkinoilla on edelleen merkittävän paljon erilaisiin tekijöihin liittyvää syrjintää. Lisäksi nimettömällä rekrytoinnilla voidaan välttää tilanteita, joissa saattaa herätä epäilyksiä tiettyjen hakijoiden suosimisesta viran- tai tehtävänhakuprosessissa etenkin sellaisten työpaikkojen täyttämisessä, joiden päätökset tehdään viranomaispäätöksinä.

2. Vastuullisuuden konkretisointi. Anonyymi rekrytointi on tehokas tapa lisätä tasa-arvoa, kuntalaisten luottamusta kunnan toimintaan ja vähentää kokemuksia syrjinnästä.

3. Passiivisten työnhakijoiden aktivointi. Monet jo työsuhteessa olevat eivät halua nykyisen työnantajansa tietävän työpaikan vaihtoaikeistaan. Anonyymin rekrytoinnin avulla saadaan houkuteltua myös näitä passiivisia työnhakijoita.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Ylöjärven kaupunki siirtyy käyttämään anonyymia rekrytointiprosessia kunnan virka- ja työsuhteita täytettäessä.

Ylöjärvellä 7.6.2021

Lähisuhdeväkivallan vastainen työ vaatii vankat rakenteet

Mielipidekirjoitus YU 19.5.2021

Suomi on yksi Euroopan väkivaltaisimpia maita naisille ja naisiin kohdistuvat väkivalta on yksi Suomen suurimmista ihmisoikeusongelmista. Koronapandemia on vaikeuttanut tilannetta entisestään. Jotta voisimme täyttää kansainvälisten sopimusten asettamat velvoitteet, meidän on parannettava väkivallan vastaista työtä kunnissa, sillä sote-uudistuksen jälkeenkin kuntalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen jää kuntien tehtäväksi.    

Lähisuhdevakivallan ehkäisy on kuntien ja alueiden velvoite, mutta liian usein siihen tarvittavat rakenteet ovat heikot tai ne puuttuvat kokonaan. Ylöjärvellä toimii poikkihallinnollinen väkivaltatyöryhmä, ja vastuullisia rakenteita on olemassa, mutta kehitettävää ennaltaehkäisyssä, palveluketjuissa, resurssoinnissa ja tukiprosesseihin pääsemisessä esteettä on yhä.   

Vihreät Naiset vaatii, että lähisuhdeväkivallan vastaisen työn rakenteista säädetäänkin lailla. Lähisuhdeväkivaltalaki velvoittaisi kunnat ja maakunnat varmistamaan, että kaikkialla Suomessa apua saisi yhdenvertaisesti. Toimivat rakenteet edistäisivät väkivaltatyöntekijöiden jaksamista ja auttaisivat tukipalvelujen kehittämisessä. Lain myötä voitaisiin myös parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistystoimen ja esimerkiksi polisiin osaamista lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa.  

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto ovat antaneet kunnille jo 13 vuotta sitten valtakunnalliset suositukset lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöstä. Suositusten mukaan lähisuhdeväkivallan ehkäisy pitäisi sisällyttää kuntien ja maakuntien hyvinvointistrategioihin ja turvallisuussuunnitteluun sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelmiin. Suositukset sisältävät toimintamallin, joka sisältää mm. matalan kynnyksen palveluita, akuuttipalveluita, pitkäaikaista tukea ja terapiaa sekä selkeän palvelupolun kaikille väkivallan osapuolille.  

Pelkkä suositus lähisuhdeväkivallan rakenteista ei selvästi riitä, sillä sellainen meillä on ollut jo yli vuosikymmenen. Siksi tarvitsemme lain ja määrätietoista päätöksentekoa purkamaan tätä ihmisoikeusongelmaa, joka koskettaa erityisesti naisia.

Lähisuhdeväkivallan aikuisista uhreista suurin osa n. 76 % on naisia ja lähisuhdeväkivaltarikosten tekijöistä n. 78% on miehiä. Lähisuhdeväkivalta on siis erittäin sukupuolittunutta. Se voi fyysisen väkivallan lisäksi olla myös henkistä tai taloudellista, ja sen vaikutukset ulottuvat laajalle. Väkivalta jää yhä valitettavan usein piiloon ja osalliset ilman tukea ja apua.  

Meidän täytyykin edelleen tehdä joka päivä töitä sen eteen, että tasa-arvo ja niin nuorten kuin ikääntyneidenkin naisten oikeudet otetaan vakavasti ja niitä edistetään järjestelmällisesti. Äänestämällä kuntavaaleissa voit vaikuttaa siihen, miten naisten oikeuksia edistetään myös Ylöjärvellä.  

Jenni Kiiskinen  

Kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas (vihr)  

Emma Kari 

Kansanedustaja (vihr), Vihreät Naiset ry. puheenjohtaja

Määräaikainen opettaja on eriarvoisessa asemassa

Mielipidekirjoitukseni Ylöjärven uutisissa 11.5.2021

Ylöjärven kaupunkistrategiassa määritellään kaupungin toimintaa luotsaaviksi arvoiksi kehitysrohkeus, turvallisuus, vastuullisuus ja oikeudenmukaisuus. Arvot haastavat suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa huomioimalla juuri nämä asiat erityisen ohjaavina. Esimerkiksi oikeudenmukaisuus silti jää sanahelinäksi, jollei toiminnassa ponnistella sitä kohti aidosti. Lainsäädännön ja virkaehtosopimusten minimivaatimusten noudattamisella ei kuitata strategian arvona olevaa oikeudenmukaisuutta toteutuneeksi.

Erityisen oikeudenmukainen kaupunki ei voi säästää palkkaamalla sijaisia vain opetuskuukausien ajaksi. Tämä on toki laillista ja maan tapa, mutta ei kovin eettistä eikä yhdenvertaista kohtelua. Kaupungilla on muutamia kymmeniä määräaikaisessa työsuhteessa olevia tai sivutoimisia tuntiopettajia sekä erilaisten syiden vuoksi viranhaltijaa sijaistavia opettajia. Nämä opettajat ovat eriarvoisessa asemassa kollegoidensa kanssa. He tekevät saman määrän työtä lukuvuoden aikana, kuin vakituisessa työsuhteessa olevat opettajakollegat, mutta heidän työsuhteensa päättyy kesäloman ajaksi, jolloin lukuvuoden aikana jo ansaittu palkka jää saamatta. Joidenkin työsuhde katkeaa tökerösti jopa kevätjuhlaa edeltävänä päivänä. Työsuhde solmitaan uudestaan taas syyslukukauden alkaessa. Äitiyslomasijaisellekaan ei makseta kesäajan palkkaa, edes silloin kun sijaistettava opettaja olisikin äitiysvapaalla.

Opettajien palkkauksessa on mielenkiintoinen ja mielikuviakin vääristävä seikka. Opettaja tekee opetustyötä noin yhdeksän kuukautta vuodessa, sillä kesällä oppilaat lomailevat. Opettajan vuosipalkka määräytyy tämän opetusajan opetusvelvollisuuksien mukaisesti. Vielä 1950-luvulla palkkaa maksettiinkin vain yhdeksän kuukautta, jolloin kesäkuukausina ei ollut palkanmaksupäiviä. Järjestelmää kuitenkin sittemmin muutettiin ja tämä yhdeksän kuukauden palkka hajautettiin ja tasattiin 12 kuukaudelle. Juuri tästä syystä on epäoikeudenmukaista, että määräaikainen tuntiopettaja joutuu kesän ajaksi työttömäksi. Lukuvuoden työt on jo tehty, mutta palkkaa ei saa. On myös tilanteita, joissa määräaikainen työsuhde alkaa vasta koulunaloituspäivänä. Työ alkaa samaan aikaan kun oppilaat astuvat luokkaan ilman ennakkoon perehtymistä tai perehdyttämistä. Samanlainen tilanne ei ole esimerkiksi kaupunkiin palkatulla hoitoalan henkilöstöllä, jonka työnalkuun onneksi kuuluu palkallinen perehdytys työskentelytiloihin, välineisiin yms.

Suomalaiset opettajat ovat korkeasti koulutettuja, omaa ammattitaitoaan reflektoivia ja kehittäviä. Alalle hakeutuu jo lähtökohtaisesti vastuuntuntoisia ja motivoituneita puurtajia. Opetusala on pitkään ollut yksi nuorten suosikkialoista, mutta pian myös pätevien opettajien houkuttelemiseksi Ylöjärvelle voimme olla pulmallisessa tilanteessa. Saammeko tulevaisuudessa rekrytoitua hyviä tyyppejä Ylöjärvelle? Millainen kokemus Ylöjärvestä työnantajana on jo syntynyt, ja miten tätä kokemusta kerrotaan eteenpäin? Miten pidämme opettajat Ylöjärven palveluksessa ja kehitysrohkeina hyvinvoinnin edistäjinä?

Reilu vuosi sitten etäopetusloikka tehtiin kirjaimellisesti yhden yön aikana. Keväällä palattiin lähiopetukseen. Kuluvana lukuvuotenakin pandemian aiheuttama epävarmuus, mahdolliset karanteenit, monenlaiset poikkeusjärjestelyt ja etäopetuksen aikana syntyneiden vajeiden paikkaaminen ovat kuormittaneet myös opetushenkilöstöä. Ylöjärvenkin toteuttama käytäntö määräaikaisten opettajien eriarvoisesta asemasta on vielä lisännyt tätä kuormitusta ja harmitusta. Reilummat työnantajat kiinnostavat. Valtakunnallisesti määräaikaisten kohtaama eriarvoisuus on nostettu esille, ja on toivoa, että myös ammattiyhdistysliike parantaa erilaisissa työsuhteissa olevan opetushenkilöstön edunvalvontaa ja edistää yhä enemmän tasa-arvoa. Työaikalainsäädäntötyössä ja virkaehtosopimusneuvotteluissa pätkä- ja silpputyöntekijöiden lisääntyminen pitää huomioida nykyistä paremmin ja huolehtia yhdenvertaisuudesta. Paikallisesti asia voidaan kuitenkin ratkaista jo nyt, jos vain päätämme toimia toisin.

Kuva: Kaisa-Tuulia Tuomi