Kulttuurilla on hyvinvointia, sivistystä, tasa-arvoa ja uutta ajattelua luova voima. Kulttuurilla on tärkeä merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja luovuudelle sekä kuntien elinvoimalle.
Kunnissa tuetaan kulttuuria monella tavalla, kuten varmistamalla kulttuuriin liittyvien isojen ja pitkän aikavälin investointien eteneminen – unohtamatta kuitenkaan pienempiä ja lyhyen aikavälin investointeja ja toiminnan tukea kulttuuria ja kulttuuriperintöä edistäville vapaaehtoisjärjestöille ja yhteisöille.
Kulttuuria tuetaan myös huolehtimalla pää- ja lähikirjastojen toiminnan resursseista. Vahvistamalla kaikenlaisen kulttuurin saatavuutta eri ikäisille kuntalaisille pienistä isoihin.
Tuetaan Ylöjärven kulttuuritapahtumia, kehitetään esimerkiksi museotoimintaa ja näyttely- ja bänditiloja, ottaa käyttöön taiteen prosenttiperiaate…
”Kansainvälisen luontopaneelin IPBESin (www.luontopaneeli.fi) mukaan nykymenolla jopa miljoona lajia on kuolemassa sukupuuttoon. Suomessa joka yhdeksäs eliölaji on uhanalainen. Luonnon monimuotoisuus, biodiversiteetti, on ihmiskunnallekin oleellisen tärkeä – se on suojakuoremme arvaamatonta tulevaisuutta vastaan. Eliölajien ja luontotyyppien uhanalaistuminen eli luontokato jatkuu eikä kehitystä ole saatu katkaistua. Sen pysäyttämiseen tarvitaan eri tahojen yhteistyötä ja monenlaisia toimia. Myös kaupunkien päätöksillä voidaan lisätä elinalueiden monimuotoisuutta.
Pelkkä luonnonsuojelualueiden perustaminen ei riitä luontokadon pysäyttämiseen. Eliölajien ja luontotyyppien palautumiskyky eli resilienssi on heikentynyt jo niin paljon, että monet niistä eivät enää pysy elinvoimaisina ilman ihmisten kohdennettua apua. Suojelun lisäksi tarvitaan uusia käytäntöjä, joilla monimuotoista luontoa ennallistetaan ja palautetaan. Pitkällä aikavälillä on tärkeää kehittää toimintatapoja, joissa luonnon vahvistaminen yhdistetään muihin ihmisten toimintoihin. Monimuotoisuuden vaaliminen ei ole vain välttämättömyys ja velvollisuutemme, vaan siitä voi muodostua lisäarvoa myös muulle toiminnallemme. Nykyinen alueiden rauhoittamiseen perustuva luonnonsuojelu etenee Suomessa pääosin valtion hallinnoimana tai ohjaamana. Kaupungilla voisi olla merkittävästi nykyistä suurempi rooli paitsi luonnonsuojelun toimeenpanossa, myös uusien toimintatapojen kehittämisessä. Etenkin monimuotoisuutta lisäävien menetelmien toivoisi saavan vahvempaa jalansijaa.
Ylöjärvenkin kokoisessa kaupungissa monimuotoisen luonnon lisäämiseen on hyvät edellytykset, ja se voidaan tuoda osaksi asukkaiden arkiympäristöä. Silloin biodiversiteetin lisäämisen maisemallisista arvoista, terveysvaikutuksista ja ympäristökasvatuksesta saadaan suurin hyöty. Alla on selostettu yhdeksän ydinkohtaa, jotka esitämme lisättäviksi kaupungin keinovalikoimaan luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi.
1. Tunnustetaan luonnonsuojelun tärkeys
Asetetaan kaupungille kunnianhimoinen tavoite luonnon monimuotoisuuden edistämiseen: pyritään biodiversiteetin vaalimiseen julkilausutusti.Käytetään aktiivisesti kaikki mahdollisuudet uusien luonnonsuojelualueiden perustamiseksi. Asetetaan tavoitteeksi, että uusia menetelmiä kehitetään yhdessä yritysten, yhdistysten ja kansalaisten kanssa siten, että kokemukset ja osaaminen monipuolistuvat ja että uudet toimintatavat voivat levitä seutukunnalla tai valtakunnallisesti, ja että muualta opitut hyvät menetelmät otetaan käyttöön Ylöjärvellä.
2. Perustetaan Ylöjärvelle eri toimialojen yhteinen luonnon monimuotoisuuden lisäämishanke
Käynnistetään kaupungin eri toimijoiden yhteishanke, jossa liitetään monimuotoisen luonnon vaaliminen kaupungin muihin toimintoihin esimerkiksi varhaiskasvatuksen, koulutuksen, hyvinvoinnin, terveydenhuollon, liikunnan, harrastuksien, teknologian, taiteen ja kulttuurin sektoreilta. Yleensä monimuotoisuuden suojelu kohdentuu kaupungeissa alueiden käyttöön, mutta kun aloitteen tekijän rooli annetaan muille kuin luonnonsuojelun tai maankäytön toimijoille, voidaan yhdessä löytää yllätyksellisiä tapoja yhdistää monimuotoinen luonto ja ihmistoiminnot toisiaan vahvistavalla tavalla. Strategiamme mukaisesti on mahdollista aloittaa kokeilukulttuurin hengessä ja sen jälkeen skaalata hanketta eri sektoreille.
3. Vahvistetaan ja monipuolistetaan maankäytön merkintätapoja
Luonnonsuojelualueet ovat tärkeä, perinteinen ja välttämätön tapa turvata arvokkaita alueita. Luontokadon torjunta vaatii sen ohella muitakin ratkaisuja, sillä suuri osa harvinaistuvista eliölajeista ja elinympäristöistä jää suojelualueiden ulkopuolelle.Tunnistetaan muita kuin luonnonsuojelulailla rauhoitettavien alueiden merkittäviä tyyppejä ja kehitetään tapoja niiden merkintään ja huomioimiseen kaupungin eri toimissa. Luodaan uusista aluetyypeistä sellaisia, että monimuotoisuutta vahvistetaan niissä aktiivisesti ja suojelu yhdistetään muihin maankäytön toimintoihin. Tarkastellaan monimuotoisuuden huomioimisen kirjaamista myös kaupungin tontinluovutusten ehdoissa. Kaupungin maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa otetaan käyttöön uudenlaisia maankäytön tyyppejä, merkintätapoja ja hoitoluokituksia. Kehitetään uudenlaisia kaavamerkintöjä esimerkiksi uhanalaisten eliölajien, elinympäristöjen ja luontotyyppien vaalimiseen ja niiden lisäämiseen. Ollaan aktiivisesti mukana luomassa seudullisesti uusia tällaisia merkintätapoja yhdessä muiden kaupunkien ja toimijoiden kanssa.
4. Lisätään ekologinen ennallistaminen kaupunkien metsien hoidon työkalupakkiin
Kaupunkien metsien hoitoa on yleensä suunniteltu metsätaloudesta periytyvillä menetelmillä kuten päätehakkuilla ja harvennuksilla. Ekologisen ennallistamisen lisääminen kaupunkien metsien hoidon työmenetelmiin monipuolistaa kaupungin metsien hoidon tapoja.Monimuotoisuudeltaan heikentyneiden alueiden luontoarvoja voidaan palauttaa ekologisen ennallistamisen avulla, esimerkiksi lisäämällä lahopuuta tai kulottamalla. Sekä lahopuu että palanut puuaines ovat tärkeitä monelle uhanalaiselle eliölajille. Palanut metsä on myös vaikuttavan näköinen ja olisi vetovoimainen ulkoilualue, jossa kaupunkilaiset voisivat seurata luonnon kehittymistä palon jälkeen.
5. Vaalitaan suunnitelmallisesti kaupungin uhanalaisia eliölajeja
Kehitetään paikkakunnalle tyypillisten uhanalaisten eliölajien elinympäristöjä ohjelmallisesti ja strategisesti. Tunnistetaan uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja vaalitaan niiden nykyisiä elinympäristöjä suojelemalla ja hoitamalla.Tehostetaan suojelua ennallistamisella, jonka avulla kohteena olevaa lajia lisätään uusille sille soveltuville alueille. Huomioidaan valitut eliölajit strategisissa suunnitelmissa, linjauksissa ja maankäytön kaavamerkinnöissä, hoitoluokituksissa ja luonnonsuojelualueita perustamalla.Alueet eliölajien elinympäristöjen vahvistamiseksi valikoidaan siten, että uhanalaisten lajien suojelu on sovitettavissa muihin maankäytön tavoitteisiin. Yhdistetään kohteena olevan eliölajin vaaliminen ja kaupungin muut toiminnot toisiaan vahvistavalla tavalla.Muodostetaan osaamis- ja oppimisverkostoja valittuun eliölajiin liittyen esimerkiksi yritysten ja yhdistysten kanssa.Tutkitaan ja luodaan menetelmiä lajin yksilöiden kasvattamiseksi kenties myös viljelemällä. Viljelyllä tuotettuja yksilöitä voidaan siirtää luontoon eliölajin uusien elinympäristöjä perustettaessa.
6. Perustetaan kaupunkiniittyjä tukemaan paikallisia kasvilajeja
Kehitetään kaupungille oma niittykasvien siemenseos, jossa suositaan paikallisia luonnonkukkia.Niitty on joustava tapa lisätä monimuotoisen luonnon edellytyksiä kaupungeissa. Niittyjä voi perustaa monenlaisiin ympäristöihin: puistoihin, nurmikoille, tienpientareille… Perustetaan uudet niityt siten, että ne vahvistavat ja lisäävät paikallisen lajiston elinvoimaa ja kytkeytyneisyyttä. Niityllä voidaan vaalia myös paikallisten uhanalaisten hyönteislajien ravintokasveja. Kasvilajien valikoimisessa voidaan harvinaisten lajien lisäksi painottaa kulttuurilajeja, jotka ilmentävät mennyttä vaihetta kaupungin historiassa.
7. Lisätään lahopuun määrää kaupungin viheralueilla
Lahopuun puute metsissä on Suomessa merkittävin yksittäinen tekijä, joka aiheuttaa eliölajien harvinaistumista ja uhanalaistumista. Lahopuuta voidaan lisätä kaupunkien metsissä, avoimilla niittymäisillä alueilla ja rakennetuissa puistoissa. Määritellään lahopuun lisäämisen tavoitteet ja toteutustavat.Lisätään lahopuuta kaupungin viheralueilla – esimerkiksi leikkipuistoissa – siten, että se vahvistaa samalla alueiden esteettistä ja toiminnallista merkitystä. Kokeillaan uudenlaisen viheraluetyypin, lahopuupuiston perustamista. Sinne voidaan järjestelmällisesti siirtää kaupungista kaadettuja puistopuita lahoamaan. Tehdään kokeiluita lahopuilla elävien kääväkkäiden tai kovakuoriaisten aktiiviseksi kasvattamiseksi.
8. Lisätään pienelinympäristöjä kaupungissa
Kehitetään pienimuotoisia ratkaisuja luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen. Pienelinympäristö eli mikrohabitaatti on pienialainen kohde, joka sopii jonkin eliölajin tai lajiryhmän elinympäristöksi. Se voi olla esimerkiksi kuollut puu, lammikko, oksista tehty keko, kivikasa, pienialainen niitty, eräänlainen paahdetasku, lehtikasa, pensas tai järeä vanha puu.Pienelinympäristöjä voidaan lisätä myös monenlaisiin ihmisen voimakkaasti muokkaamiin paikkoihin, vaikkapa puistoihin ja tiealueille. Selvitetään kaupungin eri alueille sopivia pienelinympäristöjä ja luodaan malleja, joiden avulla niitä voivat tuottaa omatoimisesti myös kaupunkilaiset, yhdistykset ja yritykset.
9. Vahvistetaan asukkaiden osallistumista luonnonhoitoon
Kehitetään toimintatapoja kaupunkilaisten osallisuuden lisäämiseen luonnonhoidossa ja -suojelussa. Opastetaan ja kannustetaan heitä vaikuttamaan konkreettisesti lähiympäristöönsä. Muodostetaan kohteiden luonnonhoidon säännöt yhdessä asukkaiden kanssa.Paikalliset asukkaat ja yhteisöt voivat olla merkittävässä roolissa luonnonsuojelun uusien menetelmien kehittämisessä. Kaupunki voi tunnistaa ja edistää paikallisia ratkaisuja luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen sekä kannustaa ja aktivoida asukkaita toimimaan monimuotoisen elinympäristönsä hyväksi.
Lähde: Nieminen ”Kaupungit luonnon monimuotoisuuden vaalimisen kärkeen”, 2021″
Yhteisöt, jotka ottavat kaikki ihmiset mukaan, pärjäävät paremmin. Diversiteetti toimintaympäristössä on kasvun tae.
Lieneekin niin, että nurkkakuntaisuus ja nykyajassa huonosti resonoiviin taantumuksellisiin näkemyksiin tarrautuminen johtaa yksipuolisiin ja siksi pitkällä aikavälillä huonoihin valintoihin, esimerkiksi kaupunkien vetovoimaa koskevissa päätöksissä.
Suomen kaltaisessa kooltaan pienessä maassa pitäisi osata tehokkaammin hyödyntää kaikkien ihmisten potentiaali. Samoin pitää tehdä myös täällä Ylöjärvellä. Sen vuoksi väitän, että nyt on feministisen elinvoimapolitiikan aika, pienen piirin äijärinkien sijaan.
Feministinen elinvoimapolitiikka tarjoaa modernin yhteiskunnan keinot mukaanottavaan ja eri väestöryhmien risteävät näkökulmat huomioivaan avoimeen ja osallistavaan toimintatapaan.
Kun puhutaan neutraalista tai perinteisestä elinvoimapolitiikasta, tarkoitetaan usein lähes yksinomaan keski-ikäisten ja sitä vanhempien valkoihoisten, kantasuomalaisten heteromiesten lähtökohtia. Heillä on muita useammin yliedustettuna valta ja vakiintuneet verkostot, joilla vaikuttaa päätöksentekoon joko vilpittömästi tunnistamatta tai tietoisesti tunnustamatta muiden väestönryhmien eristyisnäkökulmia. Aiheesta on kirjoittanut myös Silja Keränen. (https://ajatuspajavisio.fi/ajankohtaista/analyysi-feminismia-elinvoimapolitiikkaan)
Ylöjärvenkin elinvoimapolitiikassa on tehty aiemmin paljon tulosta, mutta nyt myös täällä on herätty siihen, että 2000-luvun alun kasvutahti voi olla vaihtumassa muuttotappioksi, vaikka kasvun veturi naapurissa porskuttaa lujaa eteenpäin. Kauhistelemme väkiluvun kasvun pysähtymistä, mutta toimenpiteissä huomio on yhä muualla kuin siinä joukossa, joka tutkimusten mukaan ratkaisee aluekehityksen suunnan: nuoret naiset. Tätä ilmiötä ovat avanneet meille mm. kaupunkikehityksen asiantuntijat Eero Holstila ja Timo Aro.
On huomattu, että esimerkiksi teollisuuden työpaikkojen sijainti ei ole peruste asuinpaikan valintaan, vaan valinnat tehdään kaupungin opiskelumahdollisuuksien, elämystarjonnan ja liberaalin ilmapiirin perusteella. Panostukset päätöksenteossa aiemmin ehkäpä vähäpätöisemmiksi miellettyihin ns. pehmeisiin asioihin kuten koulutus, luonto, kulttuuri, taide ja arjen arkkitehtuurin estetiikka voisivat tarjota mielenkiintoisempaa ja houkuttelevampaa kaupunkia myös naisille.
Onkin tarpeen pohtia, mitkä näistä edellä mainituista on ollut tapana huomioida Ylöjärven elinvoimapoliittisissa suunnitelmissa, päätöksissä ja linjauksissa tähän mennessä. Tai sitä, kuinka huomioiva ja houkutteleva on Ylöjärven yleinen ilmapiiri? Miten suhtaudutaan maailmalta tänne muuttaneisiin kuntalaisiin? Entä onko eri vähemmistöjä huomioitu kaupungin elinvoimapolitiikassa?
Kun asukkaiden profiili monimuotoistuu, on se myös elinkeinojen monimuotoistumisen lähde. Toivonkin lisää arviointia siitä, miten elinvoimaan olennaisesti kytkeytyvällä kaupungin elinkeinopolitikalla on osattu huomioida eri näkökulmien moninaisuutta: yrittäjien taustojen moninaisuutta, toimialojen ja yritysten kokoluokkien moninaisuutta, ja mm. miten kaupungin elinkeinopolitiikan keinoin on pystytty tukemaan myös naisvaltaisia aloja.
Nyt on korkea aika haastaa niin kaupungin nykyiset ja tulevat päättäjät kuin viranhaltijatkin tarkastelemaan elinvoimapolitiikkaa kokonaisuudessaan feministisesti; päätösten ja suunnitelmien vaikutusten arvioinnilla useista risteävistä näkökulmista.
Uusi valtuusto aloittaa elokuussa. Tulevassa valtuustossa tulisi olla nälkää rohkeammalle strategiselle ajattelulle ja sellaisille suuntavalinnoille, joissa huomioidaan niin nuorten naisten houkutteleminen kuntaan ennen kaikkea asumaan, mutta myös ansiotöihin tai yrittämään, kuin myös eri taustaisten ihmisten mukaanottamisen mahdollisuudet elinvoiman lisäämiseksi. Kuntavaalit ja niissä äänestäminen ovat tärkeitä, jotta päätöksentekijöiden joukko monipuolistuu, ja ymmärrys uuden ajan elinvoimapolitiikan kulmakivistä kasvaa.
Olemme varmasti monet huomanneet, kuinka nykyiset etäolosuhteet hankaloittavat kommunikaatiota. Näin on myös toimielimien kokouksissa. Vaikka ajat ovat raskaat, pieni hitunen armollisuutta muita ihmisiä ja heidän tekemäänsä työtä kohtaan ei liene kohtuuton vaatimus myöskään kuntapolitiikassa.
Valtuuston kokousten videostriimausta on vihreiden toimesta ehdotettu ja asiaa on valmisteltukin useaan otteeseen. Toistaiseksi muissa ryhmissä ei ole nähty tähän juurikaan kiinnostusta, mutta teknisten mahdollisuuksien parantuessa asia varmasti etenee. Kokousten seuraamisen ei kuitenkaan pidä olla maksullista.
Maanantaina 8.3.2021 keskustelussa ollutta Pride-liputusta on käsitelty lehden pääkirjoitusta myöten. Pride-liputuksessa ei ole kyse kenenkään egosta. Siinä on kyse toimintatavasta, jossa kaupunki julkisyhteisönä puolustaa näkyvästi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia.
Vihreä valtuustoryhmä jätti viime vuoden puolella asiasta valtuustoaloitteen, jossa esitetään sateenkaariliputusta Pride-viikolle. Useat kaupungithan näin jo toimivat. Rohkea edelläkävijä seurannee kehitystä jossain vaiheessa, tosin viiveellä.
Aloitteeseen on vastattu Kuru- ja Viljakkala-neuvostoissa, lapsi-ja nuorisoneuvostossa, mielenterveysneuvostossa, vammaisneuvostossa sekä vanhusneuvostossa. Kritisoimme sitä, että näissä neuvostojen vastauksissa ei ole nähtävissä, että liputuksen tarkoitus ja merkitys kontekstissa olisi ymmärretty tai huomioitu. Myöskään nuorisovaltuuston mielipidettä ei ole kuultu. Nuorisovaltuuston puheenjohtaja ilmaisi kokouksessa nuorisovaltuuston keskustelleen aiheesta ja kannattavan Pride-liputusta.
Kuntalaiskyselyn vastauksia oli 73 kpl ja näistä kuutisenkymmentä ilmoitti kotipaikakseen Ylöjärven. Kritisoimme sitä, että valtuusto menee tällaisessa asiassa näin suppean otannan ja oletettavan vääriin tietoihin perustuvan valmistelun taakse.
Teimme muutosesityksen aloitteen palauttamiseksi valmisteluun. Palautusesitys kaatui äänestyksessä, jolloin keskustelu aiheesta jatkui. Tämän keskustelun kuluessa teimme jo etukäteen muille ryhmille ilmoittamamme muutosesityksen, jossa esitettiin, että valtuusto päättää ottaa liputuksen käyttöön. Vs. kaupunginjohtaja sekä hallintopäällikkö totesivat tehdyn muutosesityksen lailliseksi, mutta maallikkovaltuusto näki muutosesityksen ongelmalliseksi, joten päätettiin äänestää siitä, voiko esityksestä äänestää.
Muutosesitykset kuuluvat päätöksentekojärjestelmäämme. Samanlaisia valtuustossa tehtyjä muutosesityksiä valtuustoaloitteisiin on tehty aiemminkin ja esimerkiksi perussuomalaisten toimesta, mutta tässä tilanteessa useammasta valtuustoryhmästä tulkittiin, ettei valtuusto voi kokousteknisistä syistä tätä liputusasiaa päättää.
Vaikka itse liputuksesta ei äänestetty, voidaan kuitenkin todeta kantojen olevan selvät. Äänestysten yhteydessä kävi ilmi, että Pride-liputuksen kannalla ovat Vihreät, Vasemmistoryhmä sekä vain osa Demareista.
Valtuustotyöskentelyssä välillä tulee vastaan epäselviä ja monimutkaisia tilanteita, sekä epävarmuutta täsmälleen oikeasta menettelystä, ja se on täysin normaalia. Sen vuoksi valtuutetun tehtäviin ei kannata hakeutua, jos pelkää tällaista epävarmuuden tunnetta, kiistanalaisista asioista puhumista tai epäselviä tilanteita.
Minä olen neljä vuotta sitten ilmoittanut olevani käytettävissä edistämään tärkeitä asioita, kuten yhdenvertaisuutta ja turvaa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille. Yritän tätä parhaani mukaan myös jatkossa. Tärkeitä asioita viedään eteenpäin sillä tavalla, että niitä otetaan aktiivisesti puheeksi.
Huomenna Ylöjärvi on vihreä!
Jenni Kiiskinen 